Luonnonmukaiset ry

TALVINATURISMIN TAIKAA


Kesäkuumilla uimarannoilla ja rantasaunojen leppoisilla laitureilla on nautinnollista olla naturisti. Mutta entä silloin, kun ulkona paukkuu pakkanen, pyryttää ja on pimeää? Talvinaturistina oleminen on vähintäänkin hm... haasteellista.


Mutta haasteiden voittaminenhan tuo mukanaan tyydytyksen. Kun järvet ja merenrannat ovat jäässä ja auringonottohiekat hangen alla, niin silloinkin on mahdollista harrastaa mitä nautinnollisinta alastonkulttuuria.


Monet luonnonmukaiset ottavat kesään aikalisän matkustamalla pimeänä vuodenaikana etelän lämpöön ja valoon. Viikko pari Kanarialla rajatonta rusketusta hankkien katkaisee mukavasti Pohjolan kaamoksen. Se auttaa kestämään pitkän odotuksen siihen saakka, kun Pihlajasaaren vesibussi taas irtoaa laiturista.


Talvinaturismiin täällä koti-Suomessa täytyy kuitenkin saada apua. Siihen tarvitaan yhdistystä, Luonnonmukaiset ry:tä. Alan harrastaja ei noin vain summamutikassa voi mennä kaupungille aikomuksenaan alaston molempien sukupuolten yhteinen illanvietto. Paikkoja sellaiseen ei täälläpäin maailmaa yksinkertaisesti ole. Piste.


Mutta jos on naturistiyhdistyksen jäsen, silloin voi tulla mukaan iloiseen alastomaan yhteissaunomiseen ja halliuimiseen. Tai sitten hauskoihin nakuiltamiin kaikkine tykötarpeineen eli ruokailuineen, seurusteluineen, tansseineen...


Uskallankin väittää, että talvinaturismi antaa potkua jopa paremmin kuin heinäkuinen hiekkaranta. Seuraavassa on teoriani, siis leikkimielinen sellainen:


Auringon ottaminen pitkällään rantapyyhkeen päällä on perusasento. Lähdemme siis siitä liikkeelle. Kun naturisti nousee ylös seisomaan, tähyää merelle, juttelee alastomana toisten naturistien kanssa, on se astetta aistillisempaa. Jos mennään sisätiloihin porukalla kokoontumaan, alastomuuden tunne yhä korostuu. Ja sitten, kun on iltapimeää ja ollaan paikassa, jossa yleensä oleskellaan vaatteet päällä, alastomana olemisen kokemus on voimakkainta.


Miksi näin on? No koska kontrasti on suurin vaatteelliseen oloon verrattuna. Naturisti kokee silloin hyvänolon tunnetta, joka selvästi eroaa auringonottotilanteesta, joka jo sekin on miellyttävää. Näin tapahtuu juuri talviaikana naturistiyhdistyksen illanvietoissa.


Todettakoon heti, että talvibileitä ei täällä kovin tiheästi järjestetä. Mutta sitä mukavampaa on näin "sisätoimintakaudella" eli syksyllä, talvella ja keväällä aina joskus nakuilla yhdessä muiden alastomien ystävien kanssa. Ihan virkistävää kaamosapaattisuuteen.


Johtuuko talvijuhlien tenho tuosta aikaisemmin mainitusta korostuneen alastomuuden aistillisesta tunnelmasta, sitä kukin saa itse tykönään mietiskellä. Joku voi tosin tässä yhteydessä kysyä, mitä tekemistä aistillisella jännityksellä on näin leppoisan harrastuksen kanssa. Mutta hei, sehän on juuri se pieni plussa, joka tekee kaikesta hauskasta vielä hauskempaa. Siis naturismistakin. Eikö?!


Rami



Ystäväyhdistys Monipuolista harrastamista Blogi